Kevään 2025 yksi kiinnostavimmista trendeistä digipankkien maailmassa ei liity maksukortteihin, eikä edes tekoälyyn, vaan teleoperaattoribisnekseen.
Useat tunnetut digipankit ja fintech-yhtiöt ovat tehneet avauksia teleoperaattorikentälle.
Klarna, Revolut, N26 – ja Gigantti
Viimeisimpänä otsikoihin nousi Klarna, joka ilmoitti kesäkuussa lanseeraavansa Yhdysvalloissa rajattoman 5G-liittymän 40 dollarilla kuukaudessa. Klarna toimii niin sanottuna MVNO:na eli virtuaalioperaattorina, hyödyntäen amerikkalaisen AT&T:n verkkoa Gigs-alustan kautta. Julkaisun yhteydessä yritys kertoi aikovansa laajentaa palvelun myös Iso-Britanniaan ja Saksaan.
Revolut puolestaan on jo aiemmin lanseerannut eSIM-palvelun, jonka ytimessä on ollut kohtuuhintaisten roaming-palveluiden tarjoaminen paljon matkustaville asiakkaille. Nyt heiltä on kuitenkin tulossa täysimittainen mobiilipalvelu, joka sisältää rajattoman datan ja puhelut. Ensivaiheen kohdemarkkinat ovat Iso-Britannia ja Saksa. Ja kuten Klarna, myös Revolut rakentaa ratkaisunsa MVNO-mallilla.
Samaan suuntaan liikkuu myös Etelä-Amerikan johtava digipankki Nubank, joka toi markkinoille NuCel-nimisen mobiilipalvelun hyödyntäen Brasilian Claro-operaattorin verkkoa.
EU:n alueelta mukaan peliin on astunut saksalainen N26. Palvelu on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta suunta on selvä: digipankki + mobiilipalvelut = askel kohti kokonaisvaltaisempaa tarjoamaa ja superappiajattelua. Näyttääkin, että kyse ei ole enää vain lisäpalveluista, vaan asiakkaan kokonaisvaltaisesta haltuunotosta, ja samalla myös mahdollisimman kattavan datan omistamisesta.
Entä Suomessa? Pankit eivät ole vielä olleet otsikoissa, mutta Gigantti sen sijaan julkaisi hiljattain oman Giga Mobiili -brändinsä. Hankkeelle on myönnetty Traficomin lupa helmikuussa, mutta tarkemmista suunnitelmista kerrotaan myöhemmin.
Miksi digipankit haluavat ryhtyä teleoperaattoreiksi?
Digipankit ovat jo pitkään laajentaneet palveluvalikoimaansa. Esimerkiksi Revolut, joka on profiloitunut paljon matkustavien ihmisten pankkina, on tarjonnut asiakkailleen ensin matkavakuutuksia ja valuutanvaihtoa ja lopuksi myös hotellivarauspalveluita. Roaming-palvelut ovat looginen jatkumo tälle kokonaisuudelle ja osa kattavamman portfolion rakentamista.
Klarna taas on viime vuodet kohdistanut kasvupanostuksiaan Yhdysvaltain markkinoille, ja juuri sinne suunnattu teleoperaattoripalvelu voi toimia tehokkaana asiakashankintakanavana yritykselle, jolla toki on jo yli 100 miljoonaa asiakasta. Klarna on myös varsin avoimesti puhunut haluavansa olla Euroopan tai koko lännen oma superappi.
Mobiiliyhteydet voivat toimia sekä asiakashankintakanavana että lojaliteettikanavana. Kun asiakas sitoutuu operaattoriin, hän sitoutuu myös tarjoajaan – vaikka liittymän vaihtaminen onkin nykyään teknisesti melko helppoa.
Toisena, ja ehkä tärkeämpänä taustatrendinä, on palvelu- ja infrastruktuuritason eriytyminen. Siinä missä finanssialalla on jo pitkään puhuttu siitä, kuinka uudet digitoimijat valtaavat asiakasrajapinnan ja perinteiset pankit jäävät taustalle hallinnoimaan sääntelyä ja pääomia, voidaan nyt nähdä samanlainen kehitys myös telepuolella. Digipankit voivat hallita liittymäpalvelun front-endin ja asiakaskokemuksen, jättäen verkko-operaattoriroolin niille, jotka sen parhaiten osaavat.
Voisivatko perinteiset pankit tehdä saman?
Entä suomalaiset pankit? Voisiko OP Mobiili saada uuden merkityksen teleoperaattorina?
Teoriassa kyllä. Esimerkiksi OP:lla ja Nordealla on vahva markkina-asema ja käytössä olevat sovellukset, joita sadattuhannet asiakkaat avaavat päivittäin. Jos mukaan tulisi liittymäpalvelu, joka tarjoaa kilpailukykyisen hinnan, helpon hallinnan ja mahdollisesti vaikka alennuksia pankkipalveluista, voisi konsepti hyvinkin kiinnostaa asiakkaita.
Toisaalta OP on viime vuosina ottanut etäisyyttä kaikkeen, mikä ei liity sen ydinliiketoimintaan, eli finanssipalveluihin – joten suunta ei ole todennäköinen.
Mahdollisimpana pelurina Suomessa voisi olla S-ryhmä, jonka valtava ekosysteemi kattaa jo nyt kaiken vähittäiskaupasta pankkipalveluihin. Asia on varmaankin ollut joskus pöydällä S-Ryhmässä.
Mitä seuraavaksi?
Ehkä teleoperaattoripalvelut eivät yksinään vielä muuta pelikenttää, mutta ne ovat taas yksi signaali siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Superappiajattelu ei ole kuollut – päinvastoin, se nostaa jatkuvasti päätään myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Viimeksi viime viikolla X ilmoitti konkreettisista askelista kohti sijoituspalveluiden tuomista sovellukseensa ja yhteistyöstä Visan kanssa – konkretisoiden Muskin pitkään ääneen lausumaa visiota superapin rakentamisesta.
Perinteisille finanssitaloille tämä on taas hetki miettiä omaa rooliaan. Onko oma sovellus todella kilpailukykyinen rajapinta asiakkaaseen? Vai onko strategisesti järkevämpää keskittyä omaan ydinosaamiseen ja pohtia omaa BaaS-strategiaa, jossa jätetään applikaatiokilpailu muille ja keskitytään toimimaan luotettavana ja tehokkaana finanssikoneena?
Näistä ja monista muista teemoista keskustellaan jälleen Nordic Banking Forumissa 4.12. Helsingissä – nähdään siellä?
