Reilut viisi vuotta sitten keskustelu perinteisten pankkien katoamisesta kävi kuumimmillaan. Horisontissa oli paljon mullistuksia, mutta käytäntöä vielä kovin vähän. Ainakin seuraavien asioiden oli odotettu syöksevän pankit tuhoon, tai vähintään leikkaavan niiden tuottoja merkittävästi:
- Fintech-haastajat ja neopankit
- BigTech-yritysten tulo pankkitoimintaan
- PSD2 ja Open Banking
- Uberisaatio ja joukkorahoitus
- Lohkoketju
Mikä näistä sitten koitui pankkien kohtaloksi? Noh, ei vielä mikään.
Monet ovat jo tuominneet uhkakuvat perättömiksi, ja todenneet, ettei fintech-buumi (joilla tässä viittaan kaikkiin viiteen) vaikuttanut perinteisiin pankkeihin juuri mitenkään. Voi kuitenkin olla, että muutoksia on odotettu turhan malttamattomasti, ja vaikka alkuun näyttikin hiljaselta, on suuri mullistus vielä tulossa.
Mitä on siis oikeasti tapahtunut tähän mennessä?
Fintech haastajat ja neopankit
Viitisen vuotta sitten sitten Suomenkin markkinoilla alkoi näkyä uuden ajan pankkeja, kuten N26 ja Bank Norwegian. Diginatiivien pankkien tarkoituksena on tarjota pankkipalveluita loistavalla digitaalisella asiakaskokemuksella, mutta huomattavasti kevyemmällä kulurakenteella. Vertailun vuoksi OP Ryhmällä on huomattavasti enemmän toimitusjohtajia, kuin koko Bank Norwegianilla on työntekijöitä.
Haastajapankkien tarjoama on kuitenkin toistaiseksi ollut huomattavasti suppeampi, ja koska esimerkiksi asuntolainat puuttuvat vielä valikoimasta, ovat ne jääneet perinteisten pankkien täydentäjiksi. Varsinkin Suomessa monen haastajapankin, jonka keihäänkärkenä on mobiiliappi ja lähimaksukortti, arvolupaus on jäänyt vähän laimeaksi, koska maassamme kaikki perinteisemmätkin pankit tarjoavat näitä.
Paljon on kuitenkin tapahtunut. Naapurimaista lankoja pitkin markkinoille tulleet haastajat ovat jo vakiinnuttaneet asemansa kulutusluottosegementissä, ja Revolutin kaltaiset toimijat ovat ottaneet paikkansa tiettyjen asiakasryhmien, kuten paljon matkustavien kuluttajien joukossa. Myös asuntolainamarkkinoilla on jo Ruotsissa nähty lukuisia uusia pelureita, ja sikäläiset Bluestep ja Svea ovatkin jo saapuneet Suomen markkinoille.
“Ykköspankin” asemaan pääsemiseen on haastajilla vielä Suomessa matkaa, mutta ne ovat epäilemättä tulleet jäädäkseen. Fintech-pankkien ominaisuuksia hehkutettaessa, on usein kuultu vastaväite, että perinteiset pankit voisivat ihan hyvin kehittää vastaavat palvelut. Vuosien odottelusta huolimatta tätä ei kuitenkaan ole nähty. Onkin päivänselvää, että yritys jonka koko toiminnan keskiössä on mahdollisimman toimiva sovellus, tekee parempia sovelluksia, kuin pankki, jossa sovellus on vain pieni sivujuonne koko suuren organisaation toiminnassa.
BigTech-yritykset
Spekulaatiot Amazonin, Applen, Facebookin ja Googlen kaltaisten teknologiajättien tulosta pankkipalveluihin, ovat olleet kiinnostavia. Suoraan kysyttäessä, kyseiset yritykset ovat olleet varsin vaitonaisia, mutta pinnan alla on tapahtunut jatkuvasti. Facebook ja Google ovat hankkineet “e-money” toimiluvan Eurooppaan jo kauan sitten, ja onhan tietysti GooglePay ja ApplePay jo todella yleisiä maksutapoja myös Suomessa, joskin maksuinfra rakentuu yhä tuttujen ja turvallisten maksukorttien päälle.
Yhdysvalloissa Apple jopa lanseerasi oman maksukortin, joka tosin on rakennettu Open Bankingin -hengessä Goldman Sachsin päälle. Hedelmäyhtiö osti myös suoraan puhelimen NFC:llä maksujen vastaanottamisen mahdollistavan teknologian, ja voisi näin teoriassa siirtyä maksunvälittäjäksi. Tietyillä markkinoilla, kuten USA:ssa se voisi syödä suuren osan Visan ja Mastercardin tyyppisten toimijoiden, ja niitä myöntävien perinteisten pankkien liiketoiminnasta.
Amazon taas esitteli oman BNPL, eli osta nyt maksa myöhemmin palvelunsa yhdessä Affirmin kanssa.
Facebook julkaisi viime vuonna F2 osastonsa joka työskentelee maksuliikenteen parissa, ja hiljattain heidän kryptolompakkonsa julkaistiin nimellä Novi. Hankkeiden tarkoituksena on tehdä maksamisesta helppoa integroimalla se heidän suosittuihin palveluihin, kuten Instagramiin, Messengeriin ja WhatsAppiin, joilla on jopa miljardeja käyttäjiä.
Pankkien kannalta kenties kiinnostavimmassa asemassa on, tai ainakin oli Google, joka viime talvena julkaisi ison liudan uusia ominaisuuksia Google Pay:n alle Yhdysvalloissa. Julkistuksen myötä Google Pay:hin tuli kuluttajien välinen maksaminen, yrityksille suunnattu maksukanava, joka kattaa myös QR-koodeilla maksamisen, sekä PFM, eli henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyvät ominaisuudet. Lisäksi Google esitteli Plex-tilit, joita on tehty yhteistyössä pankkijättien kuten Citin ja BBVA:n kanssa. Plexin ideana on antaa pankeille mahdollisuus ulkoistaa pankin käyttöliittymä Googlelle, jolloin pankit voivat keskittyä omaan osaamiseensa. Vastikään Google kuitenkin kertoi taka-askelista Plex-hankkeen suhteen.
Yhteistyö BigTech-yritysten kanssa tarjoaa pankeille täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja onkin mielenkiintoista seurata tilanteen kehittymistä myös Euroopan markkinalla.
Kiinassa tilanne tällä saralla on jo vuosia edellä. WeChatin ja Alipayn kaltaiset toimijat ovat vakiinnuttaneet asemansa niin, että maassa kasvaa jo sukupolvi ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on pankki, tai pankkikortti, käteisestä puhumattakaan. Kaikki raha-asiat, ostosten lainoituksesta ja maksamisesta palkka-asioihin hoidetaan näiden superappien kautta, lukuisten muiden toimintojen lomassa.
Mainitsemisen arvoinen on myös eteläkorealainen KakaoBank – paikallisen pikaviestimen julkaisema pankki, joka vain muutamassa vuodessa sai haltuunsa 6% koko markkinan kuluttajalainakannasta ja nousi maansa arvokkaimmaksi finanssilaitokseksi.
Open Banking
Toisen maksupalveludirektiivin PSD2:n oli tarkoitus tulla voimaan 2018 ja sitä myötä avata pankkien rajapinnat. Tämän visioitiin päästävän uudet toimijat asiakasrajapintaan, ja syövän sieltä merkittävän osan pankkien ansainnasta. PSD2:n täysimääräinen toimeenpano kuitenkin viivästyi, ja vaikka rajapintojen avaamisen siirtymäaika päättyi jo kaksi vuotta sitten, ei mitään kovin mullistavaa ole tapahtunut. Jotkut ovatkin tuominneet finanssialan API-vallankumouksen jo päättyneeksi, ennen kuin se kunnolla alkoikaan.
Toki useita tilitietoihin perustuvia palveluita on jo nähty esimerkiksi henkilökohtaisen taloudenhallinnan ja luottoluokitusten tiimoilta. Lisäksi tilitietodataa kerääviin ja jäsenteleviin alustoihin tehdyt sijoitukset kertovat, että uskoa Open Bankingin kaupalliseen käyttöön on. Maksoihan Visa peräti 1,8 miljardia euroa ruotsalaisesta Tinkistä. Kieltämättä, nykyisessä datavetoisessa taloudessa finanssidatan laajempi käyttö kuulostaa enemmän kuin loogiselta.
Sen sijaan että Open Banking olisi pankeille välttämätön paha, on sen ympärillä mahdollista tehdä uutta liiketoimintaa. White label -pankit kuten saksalainen Solaris, ovat tehneet merkittävää bisnestä nimenomaan olemalla taka-alalla toimiva reguloitu palveluntarjoaja, jonka alustalla on miljoonia asiakkaita ilman varsinaista asiakasrajapintaa. Myös HSBC kertoi hiljattain julkaisevansa omat BaaS (Banking as a Service) palvelunsa. Open Banking, ei siis välttämättä ole pankeille tappio, vaan mahdollisuus uusiin liiketoimintamalleihin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kenestä tulee EU-sääntelyalueen johtava BaaS-kumppani.
Maksulliset Premium API:t ovat jo suomalaistenkin pankkien tarjoamassa. Esimerkkeinä vaikkapa OP Ryhmän lukuisat yritysten taloudenpitoa helpottavat ratkaisut, tai Nordean valuutanvaihdon automatisoiva FX Order API. Yrityspankkipuolella rajapintavalmius tulee varmasti nousemaan yhä merkittävämmäksi kilpailueduksi.
Ubersaatio ja joukkorahoitus
Uber ja AirBNB ovat olleet digitalisaation tuomien markkinahäiriköiden arkkityyppejä. Voisiko samanlainen murros tapahtua finanssialalla? P2P (Peer-to-Peer) mallilla toimivat rahoitusalustat, niin yksityishenkilöiden kuin yritysten välillä ovat olleet markkinoilla jo pidempään.
Suomessa joukkorahoituspohjaiset lainat kaksinkertaistuivat vuositasolla 2015-2018. Tällaisen eksponentiaalisen kasvun jatkuminen olisi toki voinut tehdä vertaislainaamisesta hyvinkin merkittävää, mutta viimeistään korkokatto sai markkinan vakiintumaan muutamiin satoihin miljooniin vuositasolla. Uusien säädösten myötä myötä alalta on ennemminkin lähtemässä yrityksiä, kuin tulossa uusia. Jatkossa joukkorahoitusta onkin pidetty enemmän täydentävänä työkaluna markkinoille, jonne pankit eivät halua mennä.
On myös huomioitava, että aivan kuten Uberissa ja Airbnb:ssä, lopulta tarjoomapuolelle ovat löytäneet tiensä enemmän tai vähemmän ammattimaiset toimijat. Siinä missä Uber-kuljettajasi on samalla myös taksikuski, on vertaislainasi sijoittaja usein instituutio.
Vertaislainapalvelut ovat kuitenkin tarjonneet aidosti uuden ja merkityksellisen vaihtoehdon kehittyvillä markkinoilla, joissa välttämättä mitään muuta rahoitusta ei ole ollut saatavilla
Lohkoketju
Teknologioista se kaikkein trendikkäin, eli blockchain voisi ainakin teoriassa luoda autonomisia järjestelmiä, jossa raha tai arvo liikkuu osapuolten välillä ilman keskitettyä pankkijärjestelmää. Älykkääseen verkkoon kytketty sähköauto, joka ostaa sähkön naapurin aurinkopaneelista, ja sitten myykin sitä myöhemmin toisen naapurin jääkaapille, kuulostaa mullistavalta, ja ainakin teoriassa toteutettavalta. Kuitenkin länsimaissa, joissa olemassa oleva infrastruktuuri on jo melko toimivaa ja vahvassa asemassa, tällainen ilmiö kaipaisi suuria harppauksia yleisten käytäntöjen lisäksi myös lainsäädännön suhteen. Kehitysmaissa lohkoketjuun perustuvat ratkaisut ovatkin herättäneet enemmän kiinnostusta, ja siellä voitaisiin hypätä teknologisesti useamman välivaiheen yli.
Idealististen ja riippumattomien lohkoketjujen, kuten vaikkapa Ethereumin rinnalle on myös syntynyt hieman perinteisemmän liiketoiminnan lähtökohdista rakentuvia hajautettuja järjestelmiä (distributed ledger technology – DLT) kuten Corda. Corda on esimerkki yksityisestä lohkoketjusta jota hallinnoivat sitä käyttävät yritykset. DLT-järjestelmissä tarkoituksena on hyödyntää hajautetun järjestelmän etuja, mutta kuitenkin yksityisen järjestelmän hallinnointimahdollisuuksia, ja esimerkiksi Cordaa käyttääkin jo tuhannet pankit.
Paras kotimainen esimerkki aiheesta lienee Tomorrow Techin kehittämä Digitaalinen asuntokauppa DIAS. Hanke on merkittävä askel kohti parempia palveluita ja briljantti esimerkki alustataloudesta käytännössä. Ratkaisu ei ole kuitenkaan mikään totaalinen vallakumous, eikä varmaankaan aivan mahdoton toteutettava hieman perinteisemmilläkään teknologioilla.
Kaiken kaikkiaan blockchain-kategoriaan liittyen on vielä paljon kysymyksiä ja käyttämätöntä potentiaalia. Regulaatio on varmasti merkittävä tekijä, mutta tuskin kukaan kieltää, etteikö esimerkiksi älykäs ja ohjelmoitavissa oleva raha voisi olla todella merkittävää ja hyödyllistä. Digitaaliset keskuspankkirahat ovat toki myös oma lukunsa.
Mitä siis pankeille tapahtuu?
Varmaa on, että pankkipalveluita voi teknologiaa hyödyntämällä tarjota nykyistä huomattavasti kustannustehokkaammin ja asiaslähtöisemmin. Pankeilla on täysi työ pysyä mukana. Markkinan voimakas konsolidoituminen on vähintäänkin odotettavissa. Esimerkiksi kaupan, mainonnan, hakukoneiden, sosiaalisen median, pilvipalveluiden, ja monen muun alan on nähty keskittyvän muutamaan globaaliin alustaan, useiden paikallisten toimijoiden sijaan. Kuinka monta erillistä pankkia siis tarvitsemme Suomessa, tai edes Euroopassa? Vai onko fyysinen pankkikonttori sittenkin paras tapa erottua ja vastata globaaliin kilpailuun?
Huomautus koskien yrityspankkitoimintaa
Artikkeli on kirjoitettu aika lailla kuluttapankkitoiminnan näkökulmasta. Yrityspankkitoiminta on kuitenkin mittava osa finanssialaa ja muutoksia on myös nähtävissä siellä. Oletettavasti konsultoiva corporate banking -toiminta tulee disruptoitumaan vasta jälkijunassa, mutta myös yrityksille, erityisesti PK-sektorilla on jo nyt nähty runsaasti uusia palveluita.
Kiinnostaako finanssialan teknologia, innovaatiot ja tulevaisuus?
Fintech Farm on Helsingin finanssiteknologian hubi, sekä finanssialan innovaatioihin ja trendeihin keskittynyt palveluyritys ja ekosysteemikehittäjä. Fintech Farm tarjoaa innovaatio-, konsultointi-, kiihdytys-, matchmaking- ja koulutuspalveluita finanssialan toimijoille aina startupeista korporaatioihin.
Kysy lisää:
Janne Salminen
Toimitusjohtaja, Fintech Farm Oy
[email protected]
