Ensimmäinen lohkoketju konseptoitiin vuonna 2008. Alunperin teknologia toimi vain Bitcoinin alustana, kunnes myöhemmin sen mahdollisuuksia kryptovaluuttojen ulkopuolellakin alettiin selvittää.
Mahdollisuuksista puhuttaessa esiin nousevat usein riippumattomuus, turvallisuus ja hajauttaminen – ominaisuuksia joilla voitaisiin korvata jopa nykyään välttämättöminä pidettyjä järjestelmiä.
Olemmekin viimeiset pari vuotta saaneet päivälehtiä myöten lukea artikkeleita otsikoilla “Blockchain mullistaa maailman kuin internet”, “Lohkoketju mullistaa finanssialan – mitä tapahtuu pankeille?” ja “Blockchain on kryptoniittia monille toimialajohtajille”.
Käytäntöön asti päässeitä, aitoa lisäarvoa lohkoketjun avulla tuottavia sovelluksia on kuitenkin vielä harvassa, ja nähtiinpä hiljattain artikkelikin otsikolla: “Ten years in, nobody has come up with a use for blockchain“.
Lohkoketju ja Distributed Ledger (DLT) -teknologioiden kehitystä ja mahdollisuuksia toki seurataan intensiivisesti, mutta ennusteet ovat kuitenkin maltillisia. Esimerkiksi Gartnerin hypekäyrän mukaan lohkoketjuteknolgia onkin nyt laskeutumassa hypetyksen ja tuottavuuden väliseen laaksoon, josta todelliseen hyötykäyttöön olisi vielä vähintään viisi vuotta.
Käytäntöä kuitenkin löytyy. Hiljattain saimme lukea Nordean ja OP:n projektista, jossa Tomorrow Labs toteuttaa lohkoketjuteknologiaa hyödyntävän asunto-osakkeiden kaupankäyntijärjestelmän.
Tuoreita suomalaisajatuksia aiheesta löydät myös alta
Mitä jokaisen yritysjohtajan tulee tietää lohkoketjusta , Thomas Brand
Why there can never be real money on a blockchain, Aleksi Grym
Lohkoketjujen vaikutukset osa 1: Vakuuttaminen, Teemu Jäntti
