Regulaatiotsunami finanssialalla

Finanssialan sääntely on suorastaan räjähtäny kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen. Regulaatiot, direktiivit ja standardit kuten MiFID, Basel, AML, GDPR, UCITS, CRD, IFRS ja PSD ovat aiheuttaneet pankeille työtä, ja ennen kaikkea massiivisia kustannuksia.

Esimerkiksi Nordean compliancesta, eli sääntelynmukaisuuden noudattamisesta vastaavien ammattilaisten määrä on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa aina 1500 ammattilaiseen – samaan aikaan kun teknologia on vähentänyt muiden virkojen määrää dramaattisesti.

Jopa uuden ajan pankit, kuten Revolut, joka nojaa huipputeknologiaan, ja joka pyrkii pitämään henkilöstömäärän minimissä automaation ja käyttöliittymien avulla työllistää satojen compliance-ammattilaisten armeijan. Itse asiassa, heillä jopa kaksi kolmesta työskentelee sääntelyn parissa.

Compliance ei tuota yrityksille lisäarvoa (asiakkaille ja yhteiskunnalle kylläkin), vaan esimerkiksi viranomaisille toimitettava raportointi on pakollinen resurssisyöppö alalla toimiville. Viimeaikaisten regulaatiomuutosten aiheuttamat compliance-kustannukset alkavatkin olla jo kestämättömällä tasolla, ja ne nostavat myös loppukäyttäjien maksamia kuluja, sekä rajoittavat kilpailijoiden tuloa alalle.

Lisää sääntelyä on vielä tulossa. Jo nyt merkittäviä resursseja vievä rahanpesun valvonta tiukentuu entisestään AML5-direktiivin tullessa voimaan. Onkin syytä miettiä, ovatko nykyiset finanssilaitokset riittävästi varautuneita? Alan toimijat tarvitsevat nyt kaiken avun, ja siihen teknologia voi olla ratkaisu.

RegTech eli sääntelyteknologia vastaa haasteeseen

RegTech eli Regulatory Technology, vapaasti suomennettuna sääntely- tai regulaatioteknologia, on finanssiteknologian alalaji, jonka tarkoituksena on tehostaa finanssilaitosten sääntelynmukaisuutta. Lopputuloksena ovat pienemmät kustannukset, madaltuneet riskit sekä parempi ennustettavuus ja -hallittavuus. RegTech onkin finanssialan digi-investoinneissa kärjessä tekoälyn ja lohkoketjun kanssa. RegTechiä voidaan käyttää joko kokonaisuuden hallintaan, tai yksittäisiin tehtäviin.

Kokonaiskuvan hallinnassa voidaan teknologiaa hyödyntämällä löytää nopeasti paisuneesta sääntelyviidakosta päällekkäisyyksiä ja riippuvaisuuksia. Päällekkäisyyksien löytäminen on suora kustannussäästö, ja riippuvuuksien havainnointi parantaa riskien ennakoitavuutta.

Yksittäisissä ratkaisuissa, teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi suurten datamassojen strukturointiin ja läpikäyntiin, jolloin esimerkiksi petosten ja väärinkäytösten havaitseminen helpottuu.

RegTechin alla käytetään uusimpia teknologioita, kuten pilvipalveluita, jolloin suurta laskentakapasiteettia saadaan käyttöön aina tarvittaessa. Tekoäly ja koneoppiminen ovat omiaan suurten datamassojen läpikäynnissä.

Myös lohkoketjuteknologiasta on povattu uutta mahdollistajaa mm. digitaalisen identiteetin ratkaisuihin, joka voisi helpottaa pankkeja huomattavasti kuormittavan KYC-prosessin toteuttamisessa.

RegTechin tuomat mahdollisuudet ovat valtavat. Kun teknologia korvaa ammattilaiset papereiden ääressä, saavutetaan mittavia kustannussäästöjä, mutta myös vähennetään virheitä ja helpotetaan monin tavoin sekä valvottavien, että valvojien työtä.

RegTech on kuitenkin taitolaji. Millaisilla investoinneilla ja strategioilla on syystä olla liikkeellä? Mitkä toimenpiteet voidaan automatisoida ja mitkä ehdottomasti ei?

RegTech Day 27.2.2019 Helsingissä

RegTech Day on Suomen ensimmäinen puhtaasti regulaatioteknologiaan keskittyvä tapahtuma, joka tiivistää nykyisen ja tulevan sääntely-ympäristön, RegTechin perusteet, sen käyttöönoton, strategiat ja maksimaalisen hyödyntämisen.

Puhumassa ovat alan huiput, kuten Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen, OP:n lakiasia- ja compliance johtaja Tiia Tuovinen, sekä RegTech-yhtiö NordCheckin perustaja Janne Järvenoja.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä.

Comments

comments

Join the fintech insiders & subscribe!

Join the fintech insiders list to receive free insights and exclusive content!

You have Successfully Subscribed!